Työ urheiluseuroissa

Aloitetaan homma kirjoittelemalla urheilusta ja tarkemmin urheiluseuroista ja niissä työskentelystä. Koko ikäni joukkueurheilua harrastaneena ja seuranneena, niin harraste- kuin ammattitasollakin, on tullut nähtyä yhtä sun toista joukkueurheilusta ja -urheiluseuroista. Se, mitä en ole kuitenkaan tajunnut ennenkuin vastikään, on se, että vaikka itse on vain harrastaja tai katsoja, on se toiminta jollekin ihan oikeaa työtä. En voisi olla kumpikaan, harrastaja tai katsoja ilman ihmisiä seurojen taustalla. Ilman työntekijöitä ei saataisi joukkueita pystyyn, kustannuksia katettua, treenivuoroja sovittua ja varattua, ottelutapahtumia järjestettyä eikä seuroja pysymään kasassa. Oli työ sitten vapaaehtoista tai palkallista työtä, on kaikilla urheiluseuroilla tarve työntekijöille.

Osallistuin Jyväskylässä järjestettyyn Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa-seminaariin, joka avasi ajatuksia urheiluseuroista ja heidän työntekijöistään ja työtehtävistä. Tiesin heti seminaariin ensimmäistä kertaa törmättyäni, että tuonne on päästävä. Seminaari olikin oikein mielenkiintoinen ja herätti paljon uusia ideoita ja ajatuksia. Jollakin tietyllä tavalla olen aina pitänyt vaihtoehtona urheiluseurassa työskentelyä sitten "isona", eikä tämä sitä ajatusta ainakaan millään tapaa himmentänyt. Jonkun verran kokemustakin alasta on ehtinyt karttua, sillä tein yhden koulumme työyhteisöjakson Superpesis-seurassa Hyvinkään Tahkossa. Seuraavaksi kuitenkin vähän ajatuksia ja pohdintoja siitä, mitä seminaari ja siellä aiheena olleet asiat saivat päässäni pyörimään.

On ilmiselvää, että urheiluseurat ympäri Suomen haluavat panostaa ja kehittyä koko ajan yhä paremmiksi niin omassa lajissaan kuin näkyvyydessä ja markkinoinnissa ja etenkin kannattavuudessa. Ei riitä, että palkkaa ammattiurheilujoukkueelle valmentajan, ja jää odottelemaan menestystä ja mestaruutta. Pitää hankkia paljon muitakin työntekijöitä, kuten esimerkiksi markkinointivastaava, urheilulääkäri, urheiluhieroja, bussikuski, kioski-ja lipunmyyjiä, ottelutapahtuman järjestäjiä... Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä, vaan hyvään, toimivaan ja voitokkaaseen seuraan/joukkueeseen tarvitaan mukaan vielä jotain. Seminaarissa puhunut Turun yliopiston professori Pasi Koski piti erittäin tärkeänä hyvää ilmapiiriä, sen vaikutusta menestykseen ei voi vähätellä. Hyvä ilmapiiri on Kosken mukaan juurikin se avain menestykseen. Kun kaikki organisaation sisällä voivat hyvin ja tuntevat kuuluvansa seuraan, syntyy tulosta. Yleisin virhe hänen mukaansa on ensin lähteä tavoittelemaan menestystä ja voittoja ja uskoa, että kyllä se hyvä ilmapiiri sitten tulee niiden mukana, kun nimenomaan pitäisi aloittaa siitä hyvän ilmapiirin rakentamisesta. Tämän ajatuksen aion pitää vahvasti mielessä, sillä se ei mielestäni päde pelkästään urheiluseuroihin, vaan jokaiseen työpaikkaan. Yhteishenki vaikuttaa aina, joko positiivisesti tai negatiivisesti, ja siihen, kummin se vaikuttaa, voi tosiaan itse vaikuttaa!

Pasi Kosken neuvot hyvän ilmapiirin tunnistamiseen.

Urheiluseuroissa tulee varmasti lähitulevaisuudessa olemaan paljon työpaikkoja tarjolla monella eri osa-alueella. Näin palveluliiketoiminnan opiskelijana ja meidän näkökulmasta en voinut olla ajattelematta, että juurikin meidän linjalta moni sopisi urheiluseuraan töihin kuin nakutettu. Me "pallit" taidamme laajasti kaikkea, mitä urheiluseurat voisivat riveihinsä tarvita; olemme erinomaisia markkinointitaitajia niin somen puolella, kuin perinteisinkin keinoin, osaamme järjestää erilaisia tapahtumia pienistä pop-up-tapahtumista isompiin häppeninkeihin, asiakasryhmien segmentointi on tuttua hommaa ja lisäksi olemme iloista ja heittäytyvää porukkaa, jolla riittää uusia, innovatiivisiä ideoita! Ja tietysti koska liiketalouden alasta on kyse, on myös bisnespuolen asiat hyvin hanskassa. Voisin jopa vannoa, että urheiluseuroilla(kin) on pian kova tarve saada "palleja" töihin rakentamaan hyväilmapiirisiä, menestyviä urheiluseuroja!